(tositarina mutta nimet on vaihdettu)
Yks päivä mä vaan heräsin ja tajusin, että oon kusessa mun parhaaseen kaveriin. Se hämmens, tuntu ihanalta ja sattu samaan aikaan. Mul ei oo koskaan aikasemmin ollu tollasta tunnetta. Varsinkin kun tää mun paraskaveri edustaa samaa sukupuolta munkanssa. Paripäivää niin kerroi sille. Aluks sanoin olevani kuses yhteen ja pyysin apua, kertomatta keneen olin ihastunut. Se sitten rohkaisi mua kertomaan mun ihastukselle että pidän siitä, en muista ihan tarkkaan mutta kirjoitin about näin: "Heidi musta tuntuu et oon ihastunut suhun.Tiiä että tää on vähän outoa mutta.. ää. Jos et pidä musta niin älä anna mulle turhaa toivoa susta." Heidi vaan vastas jotain: "En oo yhtään varma mun tunteista mutta ollaan ainakin näin toistaiseksi kavereita". Jo sen sanan TOISTAISEKSI perusteella odotin meistä tulevan paljon enemmän joskus. Mutta kun olin tän ihmisen kanssa se antoi mulle sellaisen kuvan että meistä voisi tullakkin jotain. Mua sattu kun sain tietää ettei se asia ollut niin. Se kerto alkavansa Niilon kanssa. Mä vaan itkin ja paiskoin tavaroita mutta heidille sanoin vaan "onnea". Luulin että voisin salata mun tunteita, mutta ei se mennyt niin. Valehtelin TOOSI pitkäään että oisin ihastunut jo johonkin muuhun. kirjoitin muistioon jokapäivä mun tunteita. Tänään Heidi tuli kertomaan että se tykkää Laurista ja mulla meni hermot. Itkin ja huusin tyynyyn. Rauhoituin hetken ja sanoin Heidille "Aww". Mut sit mä en enään kestänyt. Sanoin: Ei varmaan nähä huomenna niin sanon nyt. Oon ihan umpikuses suhun. Tunnen vieläkin samoin sua kohtaan, vaikka oonkin sanonu olleeni kusessa Arttuun, Noeliin, Tomiin ja kaikkiin muihin niin oon oikeesti ollut vaan kusessa suhun. En oo kertonut koska en halunnut rikkoo meijän ystävyyttä tai ahdistaa sua. Toivon et voit hyväksyä tän koska mä en oikein voi hyväksyä itteeni. Haluisin auttaa Laurinkaa mut se vaan sattuis mua. Oot silti mulle tärkein, nyt ja aina".
Meille tuli pienimuotoinen riita siitä. Vedin ranteet auki, ei ollu ekakerta samasta syystä. 

Heidi on ollu mulle aina tosi tärkeä, tutustuttiin facessa Sannin kautta, siellä puhuttiin ihan kaikesta tosipitkään. Sit tavattiin irl Taunon synttäreillä. Olin sillon Taunon kanssa yhdessä. Kun erottiin niin Heidi oli mun tukena heti. Siit ehkä 1kk niin olin jo kusessa Heidiin. Ollaan niin samanlaisia. Yhdessä mun muistiossa lukee miksi me ei olla Heidin kanssa yhdessä ja miksi pitäis. Oli aika surullista lukea sitä:

Miksi me ei olla yhdessä:
Heidi ei tunne samoin mua kohtaan.
Heidillä on paljon homofobia kavereita.
Mun faija on lievästi homofobisti.
Just friends..
En haluu satuttaa heidiä.

Miksi meidän pitäis olla yhdessä:
1. Mä rakastan Heidiä.

Mä tiedän ettei Heidiä haittais ihmisten katseet koska kävellään muutenkin ihankun oltais yhdessä, ja aina löytyy joku joka katsoo arvostelevasti. Mut nyt on 2015. Heidi ei välitä yleensä muiden mielipiteistä, mutta se kyllä välittäis sen frendien mielipiteistä. Ja niin kai mäkin mutta mulla ei oikein ole homofobisti frendejä koska en hyväksy sitä. En tiiä mitä mun vanhemmat sanois.. Mut turhaan mä sitä mietin koska Heidi rakastaa jotain muuta jo.. "Waching what you kove so much being loved by somebody else will kill you slowly".